Eilen menimme heti aamusta kättärille, jossa lääkärisetä totesi (minun onnekseni) ulkokäännöksen olevan mahdoton, pikkuisen takapuoli on jo laskeutunut lantiooni. (Juuri siihen missä pään kuuluisi olla...) Pilattuani heidän hienot tilastonsa lääkäri suostui varaamaan minulle sektioajan, Muru otetaan pihalle maanantaina 21.7. Vielä leikkauksen kulusta kertoessaan kätilö päivitteli miten helppoa näin pieni ( rv37, paino 2700g) vauva olisi synnyttää väärinpäinkin alakautta. Epäammattimaista käytöstä minun mielestäni, mikäköhän kaikilla kätilöillä ja lekureilla on nyt, kun tunnun saavan ihan surkeaa palvelua joka paikassa? Kesälomat puskevat päälle kenties?

Yksi kätilöistä jaksoi jopa hymyillä, ja toivotti meidät tervetulleeksi parin viikon kuluttua takaisin :) Jännittää, pelottaa ja kauhistuttaa, mutta samalla olen jotenkin todella onnellinen ja tyyni, saan pikkuisen syliini vihdoinkin parin viikon päästä. Tottakai Muru voi syntyä vaikka huomenna, mutta viimeistään tuolloin hän tulee luoksemme. (Ellei sitten päätä itsestään vielä kääntyä, silloin leikkaus perutaan ja jäädään odottamaan normaalia synnytystä.)

Päätimme keväällä ettemme hanki leluja hänelle etukäteen, mutta jotenkinn kummasti pehmoja on jo kertynyt pieni korillinen:

Olen muuten saanut vaivakseni myös turvotuksen, sormet ja jalat näyttävät siltä kuin kärsisin elefanttitaudista. Toisaalta mikään vaiva ei tunnu enää niin kamalalta, kun tiedän tämän olevan pian ohi :)